Lentäminen on saanut matkustusmuodoista kenties eniten kielteistä julkisuutta ilmastonmuutosta koskevan keskustelun yhteydessä. On puhuttu jopa ihmisten kokemasta lentohäpeästä. Lentoliikenne vastaa arvioiden mukaan noin 3% EU-alueen ja 2% globaaleista kasvihuonepäästöistä.
Lentokoneet ovat edelleen käytännössä täysin riippuvaisia fossiilista polttoaineista. Sähköakkujen varassa tapahtuva lentäminen tuskin on todellisuutta vielä pitkään aikaan, ellei akkujen tehon ja koon suhteessa tapahdu jättiharppauksia. Vaihtoehtoisissa biopolttoaineissa on enemmän lupausta, ja erilaisia sekoituksia on kokeiluasteella, yhtenä näistä Finnairin käyttämä SkyNRG. Haasteena ovat olleet saatavuus sekä turvallisuuskysymykset sillä lentokorkeuden alhaisissa lämpötiloissa biopohjaiset polttoaineet voivat jähmettyä.
Pikaratkaisua lentojen aiheuttamiin päästöihin ei siis ole luvassa aivan lähitulevaisuudessa. Jo nyt monet toimijat kuitenkin tarjoavat matkustajille mahdollisuuden kompensoida hiilijalanjälkeään. Kompensointimekanismeja on useita vaihtoehtoisia. Osa perustuu päästökauppaan, eli päästöoikeuksien ostamiseen, osa ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin kuten soiden entisöintiin kerätyillä varoilla.
Myös lentämiseen liittyviä maatoimintoja voidaan muuttaa hiilineutraalimpaan suuntaan. Helsinki-Vantaa on vuodesta 2017 alkaen ollut hiilineutraali ja saanut siitä ACA-sertifikaatin. Huomattava osa käytetystä sähköstä tuotetaan paikallisesti aurinkopaneelien avulla ja lentokentän ajoneuvoihin tankataan biodieseliä.
Lentämisen vaihtoehdoksi tarjotaan usein juna- ja laivareittejä, mutta usein eivät ajankäytöllisesti ole toimiva ratkaisu. Ovatko yksityis- ja tilauslennot sitten erityisen haitallisia ympäristölle?
Eivät välttämättä sillä sopivan kokoisella koneella kapasiteetti tulee täysin hyödynnettyä. Lisäksi lennot suuntautuvat suoraan kohteeseen jolloin energiaa kuluttavat välilaskut- ja nousut jäävät välistä. Jos voidaan hyödyntää pienempiä lentopaikkoja, jäävät myös jatkokuljetukset lentokentältä vierailukohteeseen lyhyemmiksi.
Potkuriturbiinikoneet, joita Suomessa pienet toimijat suosivat, kuluttavat huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin suihkumottorilla varustetut. Finavia on laskenut että Helsingistä Joensuuhun lentävä ATR-75-potkuriturbiini käyttää vain 2-3 litraa polttoainetta sataa matkustajakilometriä kohden kun kone on täynnä.